Mitä tiede kertoo lehtikaalista
1. Luteiini ja zeaksantiini
USDA:n tietojen mukaan raa'assa lehtikaalissa on luteiinia ja zeaksantiinia 6261 µg 100 grammassa. [1] Vuonna 2015 julkaistu katsaus lukee tummanvihreät lehtivihannekset, kuten lehtikaalin ja pinaatin, kummankin karotenoidin runsaimpiin ravintolähteisiin ja huomauttaa, että lehtikaalin pitoisuudet vaihtelevat kasvin kypsyyden, ilmaston ja viljelytapojen mukaan. [2]
Luteiini ja zeaksantiini ovat makulapigmentin pääainesosat, ja pigmentti on keskittynyt verkkokalvon keskiosaan; 20 satunnaistetun tutkimuksen meta-analyysissä niiden käyttö ravintolisänä lisäsi makulapigmentin optista tiheyttä. [3] Lehtikaalin luteiini myös imeytyy helposti: kun seitsemän aikuista söi 400 g isotooppileimattua lehtikaalia, sen luteiinista 3,6 % todettiin veressä huippupitoisuuden aikaan, kun beetakaroteenin vastaava osuus oli 0,7 %. [4] Luteiinille ei ole hyväksytty EU:ssa yhtään terveysväitettä — EFSA piti näyttöä luteiinin ja normaalin näön yhteydestä riittämättömänä — joten kuvaamme yhdistettä emmekä lupaa mitään. [5]
2. Kolesteroli — lehtikaalimehututkimus
Vuonna 2008 tehdyssä tutkimuksessa 32 miestä, joiden kokonaiskolesteroli oli yli 200 mg/dl, joi 150 ml lehtikaalimehua päivässä kahdentoista viikon ajan. HDL-kolesteroli nousi 27 % ja HDL:n ja LDL:n suhde 52 %, kun taas LDL-kolesteroli laski 10 % ja aterogeeninen indeksi 24,2 %; paino ja vyötärönympärys eivät muuttuneet. Myös glutationiperoksidaasin aktiivisuus ja seerumin seleenipitoisuus suurenivat, ja vaste riippui siitä, tupakoivatko osallistujat. [6]
Se on harvinainen tutkimus nimenomaan mehusta, mutta pieni ja ilman verrokkiryhmää, joten se näyttää tutkimisen arvoisen suunnan eikä todista mitään.
3. Verensokeri aterian jälkeen
Satunnaistetussa, kaksoissokkoutetussa ja lumekontrolloidussa vaihtovuorotutkimuksessa 42 japanilaista aikuista söi lehtikaalia sisältävää elintarviketta (7 g tai 14 g) runsashiilihydraattisen aterian yhteydessä. Veren glukoosin huippupitoisuus oli 163 ja 162 mg/dl, kun se lumevalmisteella oli 176 mg/dl, ja myös kahden tunnin glukoosikäyrän alle jäävä pinta-ala oli pienempi; insuliinipitoisuuksissa ei ollut eroa. [7] Kyseessä oli yhden aterian koe lehtikaalipohjaisella elintarvikkeella, ei lehtikaalimehulla.
4. Glukosinolaatit — kaalikasvien tunnusmerkki
Lehtikaalin tärkeimmät glukosinolaatit ovat sinigriini, glukoiberiini ja glukorafaniini, ja pääasiallinen indoliglukosinolaatti on glukobrassisiini. Ne muuttuvat bioaktiivisiksi vasta, kun kasvin oma entsyymi myrosinaasi muuntaa ne hajoamistuotteiksi, muun muassa isotiosyanaateiksi, lehteä leikattaessa tai pureskeltaessa. [8]
Tällä muuntumisella on merkitystä myös elimistössä. Eräässä ihmistutkimuksessa isotiosyanaattien biologinen hyötyosuus oli noin kuusinkertainen niiden lähtöaineina oleviin glukosinolaatteihin verrattuna. [9] Toisessa tutkimuksessa tuoreen parsakaalin isotiosyanaateista erittyi 32,3 %, mutta höyrytetyn parsakaalin vain 10,2 %, koska kuumuus inaktivoi myrosinaasin. [10] Sitä, kuinka suuri osa tästä muuntumisesta tapahtuu pullotetussa mehussa, ei ole mitattu.
5. Kalsiumia ja vähän oksalaattia
Lehtikaalin kalsium imeytyy hyvin: 11 naisen tutkimuksessa kalsiumin imeytymisosuus oli keskimäärin 40,9 % lehtikaalista ja 32,1 % maidosta. [11] Syynä on lehtikaalin vähäinen oksalaattipitoisuus — 300 gramman annoksessa oli oksalaattia 0,1 mmol, kun samassa määrässä pinaattia sitä oli 6,6 mmol, ja magnesiumkin imeytyi lehtikaaliateriasta paremmin kuin pinaattiateriasta, 36,5 % ja 26,7 %. [12]
6. Onko lehtikaali superruoka?
Vuonna 2019 julkaistu katsaus lehtikaalin kasvitieteestä, ravintoaineista ja biologisesta aktiivisuudesta päätyi siihen, että on edelleen epäselvää, miksi lehtikaalia pidetään muita ristikukkaisia vihanneksia parempana. [8] Sen vahvuus on monipuolisuus — karotenoidit, glukosinolaatit, vitamiinit ja kivennäisaineet samassa lehdessä — eikä mikään yksittäinen ihmeyhdiste.
Mitä ei ole tutkittu
Ainoa julkaistu ihmiskoe lehtikaalimehulla on edellä kuvattu pieni tutkimus ilman verrokkiryhmää; suurin osa tiedoistamme perustuu lehtikaalin lehtiin, jauheisiin ja eristettyihin yhdisteisiin. Valmiin mehun luteiini-, K-vitamiini-, kalsium- tai glukosinolaattipitoisuuksia ei ole mitattu, ja mehustus poistaa suurimman osan kokonaisen lehden kuidusta. Yllä kuvatut tulokset kertovat kasvista — eivät lupaa mitään mehusta.
K-vitamiini ja verenohennuslääkkeet
Lehtikaalin lehdet ovat ravinnon runsaimpia K-vitamiinin lähteitä. Varfariinia tai muita vastaavia antikoagulantteja käyttävien on pidettävä K-vitamiinin saantinsa tasaisena, koska äkilliset muutokset voivat muuttaa lääkkeen vaikutusta — keskustele lääkärisi kanssa ennen kuin alat juoda lehtikaalimehua säännöllisesti. [13]
Lähteet
- US Department of Agriculture, Agricultural Research Service. FoodData Central: Kale, raw (SR Legacy, FDC ID 168421). 2019.
- Walsh RP, Bartlett H, Eperjesi F. Variation in carotenoid content of kale and other vegetables: a review of pre- and post-harvest effects. J Agric Food Chem. 2015;63(44):9677–9682. doi:10.1021/acs.jafc.5b03691
- Ma L, Liu R, Du JH, Liu T, Wu SS, Liu XH. Lutein, zeaxanthin and meso-zeaxanthin supplementation associated with macular pigment optical density. Nutrients. 2016;8(7):426. doi:10.3390/nu8070426
- Novotny JA, Kurilich AC, Britz SJ, Clevidence BA. Plasma appearance of labeled beta-carotene, lutein, and retinol in humans after consumption of isotopically labeled kale. J Lipid Res. 2005;46(9):1896–1903. doi:10.1194/jlr.M400504-JLR200
- EFSA Panel on Dietetic Products, Nutrition and Allergies (NDA). Scientific Opinion on the substantiation of health claims related to lutein and maintenance of normal vision (ID 1603, 1604, further assessment). EFSA J. 2012;10(6):2716. doi:10.2903/j.efsa.2012.2716
- Kim SY, Yoon S, Kwon SM, Park KS, Lee-Kim YC. Kale juice improves coronary artery disease risk factors in hypercholesterolemic men. Biomed Environ Sci. 2008;21(2):91–97. doi:10.1016/S0895-3988(08)60012-4
- Kondo S, Suzuki A, Kurokawa M, Hasumi K. Intake of kale suppresses postprandial increases in plasma glucose: a randomized, double-blind, placebo-controlled, crossover study. Biomed Rep. 2016;5(5):553–558. doi:10.3892/br.2016.767
- Šamec D, Urlić B, Salopek-Sondi B. Kale (Brassica oleracea var. acephala) as a superfood: review of the scientific evidence behind the statement. Crit Rev Food Sci Nutr. 2019;59(15):2411–2422. doi:10.1080/10408398.2018.1454400
- Shapiro TA, Fahey JW, Wade KL, Stephenson KK, Talalay P. Chemoprotective glucosinolates and isothiocyanates of broccoli sprouts: metabolism and excretion in humans. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev. 2001;10(5):501–508. PMID 11352861
- Conaway CC, Getahun SM, Liebes LL, et al. Disposition of glucosinolates and sulforaphane in humans after ingestion of steamed and fresh broccoli. Nutr Cancer. 2000;38(2):168–178. doi:10.1207/S15327914NC382_5
- Heaney RP, Weaver CM. Calcium absorption from kale. Am J Clin Nutr. 1990;51(4):656–657. doi:10.1093/ajcn/51.4.656
- Bohn T, Davidsson L, Walczyk T, Hurrell RF. Fractional magnesium absorption is significantly lower in human subjects from a meal served with an oxalate-rich vegetable, spinach, as compared with a meal served with kale, a vegetable with a low oxalate content. Br J Nutr. 2004;91(4):601–606. doi:10.1079/BJN20031081
- National Institutes of Health, Office of Dietary Supplements. Vitamin K — Fact Sheet for Health Professionals.
