Mitä tiede kertoo selleristä
1. Verenpaine
Vuonna 2025 julkaistussa meta-analyysissä yhdistettiin yhdeksän satunnaistettua tutkimusta (kymmenen interventioryhmää, 511 aikuista), joissa käytettiin sellerivalmisteita — enimmäkseen siemenuutteita, siemenjauhetta, lehtijauhetta tai keitteitä. Systolinen ja diastolinen verenpaine olivat matalampia kuin verrokkiryhmissä (standardoidut keskiarvoerot −1,0 ja −0,93). Selvin vaikutus havaittiin siemenvalmisteilla ja yli 1000 mg:n vuorokausiannoksilla; tutkimukset olivat pieniä, kaikki tehty Aasiassa ja keskenään hyvin heterogeenisia, eikä yhdessäkään käytetty sellerimehua. [1]
Paras yksittäinen tutkimus: 52 verenpainetautia sairastavaa aikuista otti 1,34 g sellerinsiemenuutetta päivittäin neljän viikon ajan kolmoissokkoutetussa, lumekontrolloidussa vaihtovuoroasetelmassa. Vuorokauden ambulatorinen systolinen paine laski 141,2:sta 130,0 mmHg:iin ja diastolinen 92,2:sta 84,2 mmHg:iin, eikä lumejaksolla tapahtunut merkittävää muutosta. [2]
2. Paastoglukoosi ja triglyseridit
Sama meta-analyysi totesi paastoglukoosin (kuusi tutkimusta) ja triglyseridien (kolme tutkimusta) olleen matalampia; kokonais-, LDL- ja HDL-kolesteroli eivät muuttuneet merkitsevästi. [1] Edellä kuvatussa vaihtovuorotutkimuksessa paastoglukoosi laski siemenuutteen aikana 108,53:sta 97,96 mg/dl:aan. [3]
3. Virtsahappo
Satunnaistetussa, kaksoissokkoutetussa ja lumekontrolloidussa tutkimuksessa 28 metabolista oireyhtymää sairastavaa aikuista sai kahdentoista viikon ajan 150 mg päivässä sellerinsiemenuutetta, joka oli vakioitu 3-n-butyyliftalidin suhteen. Lumeeseen verrattuna virtsahappo laski 297,4:stä 261,7 µmol/l:aan ja systolinen paine 121,0:sta 115,7 mmHg:iin. Insuliiniherkkyys ei muuttunut. [4]
4. Ftalidit — aromin takana olevat yhdisteet
Raa'an sellerin lehdistä ja varsista tunnistetuista kahdestatoista voimakkaimmasta hajuyhdisteestä ftalidit — 3-n-butyyliftalidi, sedanenolidi sekä trans- ja cis-sedanolidit — olivat sen luonteelle tärkeimpiä. [5] 3-n-butyyliftalidi on Kiinassa vuonna 2002 hyväksytyn aivoinfarktilääkkeen taustalla oleva yhdiste, ja juuri sen suhteen edellä mainitun virtsahappotutkimuksen uute oli vakioitu. [6] [4]
5. Ravinnon nitraatti
EU:n seurantatiedoissa, jotka kattoivat 387 näytettä, sellerin nitraattipitoisuuden mediaani oli 693 mg tuorepainokilogrammaa kohden, keskiarvo 1103 mg/kg ja 95. persentiili 3319 mg/kg. [7] Lehdissä on nitraattia suunnilleen kaksi kertaa niin paljon kuin varsissa. [8]
6. Apigeniini — kiinnostava molekyyli, niukka näyttö ihmisillä
Selleri sisältää apigeniini-nimistä flavonia, mutta sillä on väliä, missä se sijaitsee: USDA:n flavonoiditietokanta ilmoittaa apigeniinia olevan 78,65 mg 100 grammassa kuivattua sellerinsiementä — mausteessa, ei tuoreessa varressa — ja lehdissä on fenoliyhdisteitä enemmän kuin varsissa. [9] [8] Apigeniinista puhutaan paljon unen yhteydessä, mutta vuonna 2024 julkaistu katsaus huomauttaa, että näiden väitteiden taustalla olevissa ihmistutkimuksissa käytettiin kamomillauutetta eikä pelkkää apigeniinia, ja että pelkän apigeniinin kliinisiä tutkimuksia tarvitaan yhä. [10]
Mitä ei ole tutkittu
Yksikään kontrolloitu tutkimus ei ole testannut varsisellerin mehua. Ainoa julkaistu raportti itse mehusta kuvaa yhtä 74-vuotiasta miestä, jonka verenpaine laski kuuden kuukauden aikana, kun hän joi sellerimehua päivittäin ja sai samalla muuta hoitoa; kirjoittaja toteaa, ettei yksittäinen tapaus voi osoittaa syy-yhteyttä. [11] Yllä kuvatut tulokset ovat peräisin väkevistä siemen- ja lehtivalmisteista, ja ne kertovat kasvista — eivät lupaa mitään mehusta.
Allergia ja herkkyys
Selleri on yksi niistä neljästätoista allergeenista, jotka on EU:ssa ilmoitettava elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä. [12] Vakavia reaktioita esiintyy lähinnä pujon siitepölylle herkistyneillä; vuonna 2024 julkaistussa tutkimuksessa herkistyminen sellerin proteiinille Api g 7 liittyi selvästi suurentuneeseen anafylaksian riskiin. [13] Selleri sisältää myös furanokumariineja, yhdisteitä, jotka voivat herkistää ihoa auringonvalolle; tuoreissa varsissa niitä on vähän, mutta pitoisuudet moninkertaistuvat pitkän varastoinnin ja homeinfektion aikana. [14]
Lähteet
- Liu D, Zhao H, Xu H, Hu J. Effects of celery (Apium graveolens) on blood pressure, glycemic and lipid profile in adults: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Front Nutr. 2025;12:1597680. doi:10.3389/fnut.2025.1597680
- Shayani Rad M, Moohebati M, Mohajeri SA. Effect of celery (Apium graveolens) seed extract on hypertension: a randomized, triple-blind, placebo-controlled, cross-over, clinical trial. Phytother Res. 2022;36(7):2889–2907. doi:10.1002/ptr.7469 · PMID 35624525
- Shayani Rad M, et al. Safety evaluation and biochemical efficacy of celery seed extract (Apium graveolens) capsules in hypertensive patients: a randomized, triple-blind, placebo-controlled, cross-over, clinical trial. Inflammopharmacology. 2022;30(5):1669–1684. doi:10.1007/s10787-022-00986-0
- Pérez-Rubio KG, Escobedo-Gutiérrez MJ, Cortez-Navarrete M, Martínez-Abundis E. Effect of celery seed (Apium graveolens L.) administration on the components of metabolic syndrome, insulin sensitivity, and insulin secretion: a clinical trial. Pharmaceuticals. 2026;19(1):110. doi:10.3390/ph19010110
- Kurobayashi Y, Kouno E, Fujita A, Morimitsu Y, Kubota K. Potent odorants characterize the aroma quality of leaves and stalks in raw and boiled celery. Biosci Biotechnol Biochem. 2006;70(4):958–965. doi:10.1271/bbb.70.958
- Wang Y, Shen Y, Liu Z, et al. Dl-NBP (dl-3-n-butylphthalide) treatment promotes neurological functional recovery accompanied by the upregulation of white matter integrity and HIF-1α/VEGF/Notch/Dll4 expression. Front Pharmacol. 2020;10:1595. doi:10.3389/fphar.2019.01595
- EFSA Panel on Contaminants in the Food Chain (CONTAM). Nitrate in vegetables — scientific opinion of the Panel on Contaminants in the Food Chain. EFSA J. 2008;689:1–79.
- Golubkina N, et al. Yield, growth, quality, biochemical characteristics and elemental composition of plant parts of celery leafy, stalk and root types grown in the Northern Hemisphere. Plants. 2020;9(4):484. doi:10.3390/plants9040484
- US Department of Agriculture, Agricultural Research Service. USDA Database for the Flavonoid Content of Selected Foods, Release 3.3. 2018.
- Kramer DJ, Johnson AA. Apigenin: a natural molecule at the intersection of sleep and aging. Front Nutr. 2024;11:1359176. doi:10.3389/fnut.2024.1359176
- Illes JD. Blood pressure change after celery juice ingestion in a hypertensive elderly male. J Chiropr Med. 2021;20(2):90–94. doi:10.1016/j.jcm.2021.04.001
- Regulation (EU) No 1169/2011 on the provision of food information to consumers, Annex II: substances or products causing allergies or intolerances.
- Ballmer-Weber BK, Wangorsch A, Bures P, et al. New light on an old syndrome: role of Api g 7 in mugwort pollen–related celery allergy. J Allergy Clin Immunol. 2024;154:679–689.e5.
- Aharoni N, Afek U, Finkelstein E, et al. Impact of celery age and infection by Botrytis cinerea on linear furanocoumarin (psoralens) content in stored celery. Phytoparasitica. 1996;24:195–197. doi:10.1007/BF02981418
