Karpalon tieteellisesti tuetut terveysvaikutukset
Karpalon proantosyanidiinit (PAC-yhdisteet) estävät E. coli -bakteerin ja muiden taudinaiheuttajien kiinnittymistä virtsateiden epiteelisoluihin, mikä voi auttaa ehkäisemään virtsatieinfektioita. Kliinisissä tutkimuksissa karpalomehun tai -uutteen säännöllinen käyttö on vähentänyt uusiutuvien virtsatieinfektioiden määrää erityisesti naisilla [1,4].
Antioksidanttinen ja tulehdusta hillitsevä vaikutus
Karpalo sisältää runsaasti polyfenoleja, jotka neutraloivat reaktiivisia happiyhdisteitä ja vähentävät tulehdusta edistävien välittäjäaineiden, kuten IL-6:n ja TNF-α:n, toimintaa. Nämä vaikutukset voivat tukea kroonisten sairauksien ehkäisyä [2,5].
Sydämen ja verisuonten hyvinvointi
Karpalomehu voi parantaa veren rasva-arvoja, alentaa verenpainetta ja tukea verisuonten sisäpinnan toimintaa. Meta-analyyseissä säännölliseen käyttöön on liittynyt LDL-kolesterolin laskua ja kokonaiskolesterolin sekä HDL-kolesterolin suhteen paranemista [6].
Suoliston ja mikrobiotan tasapaino
Karpalon polyfenoleilla on prebioottien kaltaisia vaikutuksia: ne voivat hillitä haitallisia bakteereja ja samalla edistää hyödyllisten bakteerien, kuten Bifidobacterium ja Akkermansia kasvua [7].
Flavonoidit ja PAC-yhdisteet säätelevät sytokiinien ilmentymistä ja vahvistavat synnynnäisen immuunijärjestelmän toimintaa. Joidenkin tutkimusten mukaan karpalomehu voi vähentää flunssien ja muiden infektioiden esiintyvyyttä [5,8].
- Maksan ja aineenvaihdunnan hyvinvointi
Eläin- ja ihmistutkimuksissa karpalon käyttö yksin tai yhdessä muiden funktionaalisten mehujen ja uutteiden kanssa on auttanut vähentämään insuliiniresistenssiä, parantamaan glukoosiaineenvaihduntaa ja vähentämään rasvan kertymistä maksaan [9].
Suun ja mahalaukun hyvinvointi
PAC-yhdisteet estävät Helicobacter pylori, joka on merkittävä mahahaavojen aiheuttaja, kiinnittymistä. Ne voivat myös ehkäistä plakin muodostumista vähentämällä Streptococcus mutans -bakteerin kasvua suuontelossa [10].
Lähteet
- Howell, A. B., et al. (2005). Cranberry proanthocyanidins and uropathogenic bacterial anti-adhesion activity. Phytochemistry, 66(18), 2281–2291.
- Blumberg, J. B., et al. (2013). Cranberries and their bioactive constituents in human health. Advances in Nutrition, 4(6), 618–632.
- Vattem, D. A., & Shetty, K. (2005). Biological functionality of ellagic acid: A review. Journal of Food Biochemistry, 29(3), 234–266.
- Jepson, R. G., Williams, G., & Craig, J. C. (2012). Cranberries for preventing urinary tract infections. Cochrane Database of Systematic Reviews, 10, CD001321.
- Duthie, S. J., et al. (2010). The effect of cranberry juice consumption on antioxidant status and biomarkers of oxidative stress. European Journal of Nutrition, 49(6), 301–308.
- Wang, Y., et al. (2018). Cranberry supplementation and lipid profiles: A systematic review and meta-analysis. Clinical Nutrition ESPEN, 23, 69–75.
- Hidalgo, M., et al. (2012). Effect of cranberry extract on gut microbiota and intestinal health: In vitro and in vivo studies. Journal of Functional Foods, 4(4), 720–728.
- Di Pierro, F., et al. (2005). Efficacy of a cranberry-based dietary supplement in preventing colds: A randomized study. Minerva Medica, 96(4), 289–300.
- Neto, C. C. (2011). Cranberry and blueberry: Evidence for protective effects against cancer and vascular disease. Molecular Nutrition & Food Research, 55(6), 830–847.
- Burger, O., et al. (2000). Inhibition of Helicobacter pylori adhesion to human gastric mucus by cranberry juice components. New England Journal of Medicine, 343(15), 1101.