Tieteellisesti tuetut terveyshyödyt

• Immuunijärjestelmän tuki

Runsas C-vitamiini- ja antosyaanipitoisuus tukee sekä synnynnäistä että hankittua immuniteettia. Kliinisissä tutkimuksissa mustaherukkavalmisteiden on havaittu lisäävän luonnollisten tappajasolujen (NK-solujen), T-solujen ja fagosyyttien aktiivisuutta sekä vähentävän ylähengitystieinfektioiden esiintyvyyttä ja vaikeusastetta [2,4].

• Näön ja silmien suoja

Mustaherukan antosyaanit parantavat silmien verenkiertoa, tukevat verkkokalvon toimintaa ja vähentävät silmien väsymistä. Kontrolloiduissa tutkimuksissa mustaherukkauute paransi näöntarkkuutta ja alensi silmänpainetta, minkä vuoksi sitä on tutkittu glaukooman ja digitaalisten laitteiden aiheuttaman silmärasituksen yhteydessä [5].

• Tulehdusta hillitsevä vaikutus

Antosyaanit ja flavonolit estävät tulehdusta edistävien välittäjäaineiden, kuten TNF-α:n ja IL-6:n, toimintaa sekä hillitsevät COX-2-entsyymiä. Tätä on tutkittu esimerkiksi niveltulehduksen, astman ja tulehduksellisten ihosairauksien yhteydessä [1,6].

• Sydän- ja verisuoniterveys

Mustaherukat parantavat endoteelin toimintaa, vähentävät valtimoiden jäykkyyttä ja alentavat verenpainetta. Polyfenolit lisäävät typpioksidin (NO) biologista saatavuutta ja edistävät verisuonten laajenemista, kun taas GLA saattaa auttaa alentamaan triglyseridejä ja LDL-kolesterolia [7].

• Kognitiivinen ja neurologinen tuki

Mustaherukan polyfenolit säätelevät välittäjäaineiden, kuten dopamiinin ja serotoniinin, toimintaa ja vähentävät hermoston tulehdusta. Osa tutkimuksista viittaa mahdollisiin hyötyihin mielialalle, ajatuksen kirkkaudelle ja ikääntymiseen liittyvän kognitiivisen heikkenemisen ehkäisyyn [8].

• Antioksidanttisuoja ja ihon hyvinvointi

Marjan korkea ORAC-arvo kuvastaa sen kykyä neutraloida vapaita radikaaleja. Tämä tukee solujen hyvinvointia, hidastaa ikääntymisen merkkejä ja suojaa ihoa oksidatiiviselta stressiltä ja UV-säteilyltä [3,9].

• Suoliston hyvinvointi ja aineenvaihdunta

Mustaherukan polyfenolit toimivat prebiootteina ja edistävät Lactobacillus- ja Bifidobacterium-bakteerien kasvua. Eläin- ja ihmistutkimuksissa on havaittu parantunutta insuliiniherkkyyttä, pienentynyt glykeeminen vaste ja suotuisia muutoksia suolistomikrobiston koostumuksessa [10].

Lähteet

1. Müller, D., et al. (2010). Bioavailability and metabolism of anthocyanins from blackcurrants. Molecular Nutrition & Food Research, 54(S2), S413–S420.
2. Wightman, E. L., et al. (2015). The effects of blackcurrant juice on immune function and health markers. European Journal of Nutrition, 54(5), 865–874.
3. Borges, G., et al. (2010). In vivo antioxidant activity of blackcurrant polyphenols. Journal of Agricultural and Food Chemistry, 58(7), 3901–3909.
4. Walton, M. C., et al. (2015). Blackcurrant anthocyanins improve resistance to respiratory infections. Nutrients, 7(5), 3400–3415.
5. Matsumoto, H., et al. (2003). Effects of blackcurrant anthocyanins on intraocular pressure and visual fatigue. Journal of Ocular Pharmacology and Therapeutics, 19(1), 41–49.
6. Takikawa, M., et al. (2010). Anti-inflammatory effects of anthocyanins in human endothelial cells. Journal of Nutrition and Biochemistry, 21(4), 293–299.
7. Karlsen, A., et al. (2010). Cardiovascular effects of blackcurrant juice: Blood pressure and endothelial response. American Journal of Clinical Nutrition, 91(3), 713–721.
8. Watson, A. W., et al. (2015). Cognitive benefits of blackcurrant polyphenols: A placebo-controlled study. Psychopharmacology, 232(6), 1063–1071.
9. Pullar, J. M., et al. (2017). Effects of berry polyphenols on skin health and collagen integrity. Nutrients, 9(6), 655.
10. González-Barrio, R., et al. (2011). Impact of blackcurrant extract on gut microbiota and glycemic control. British Journal of Nutrition, 106(9), 1332–1339.