Japaninruusukvitteni (Chaenomeles japonica): kirpeä perinne vastustuskyvyn, ruoansulatuksen ja ihon tueksi

Johdanto

Japaninruusukvitteni (Chaenomeles japonica) on pieni ja kestävä pensas, joka on kotoisin Itä-Aasiasta. Sitä viljellään sekä kauniiden kukkiensa että aromaattisten kelta-vihreiden hedelmiensä vuoksi. Raakana hedelmä on hyvin kirpeä ja supistava, mutta juuri sen voimakas maku kertoo runsaasta orgaanisten happojen, C-vitamiinin ja polyfenolien määrästä. Perinteisessä kiinalaisessa ja japanilaisessa käytössä ruusukvitteniä on hyödynnetty hengitysteiden, ruoansulatuksen ja tulehdusreaktioiden tukena. Nykyinen tutkimus tarkastelee erityisesti mehuja ja uutteita, joissa kasvin vitamiini- ja polyfenoliprofiili tiivistyy helposti käytettävään muotoon.

Aktiiviset yhdisteet

• C-vitamiini: poikkeuksellisen korkeat pitoisuudet tukevat immuunipuolustusta, kollageenin muodostumista ja antioksidanttista suojaa [1].

• Fenoliset yhdisteet: muun muassa klorogeenihappo, katekiinit, rutiini ja kversetiini, jotka liittyvät tulehdusta hillitseviin ja verisuonia tukeviin vaikutuksiin [2].

• Triterpeenit ja flavonoidit: yhdisteitä, joita on tutkittu allergisten reaktioiden, maksan suojan ja antimikrobisten vaikutusten yhteydessä [3].

• Orgaaniset hapot: kuten omena-, sitruuna- ja kiniinihappo, jotka antavat hedelmälle kirpeyden ja voivat tukea ruoansulatusta.

• Pektiinit ja tanniinit: kuitu- ja kasviparkkiaineita, jotka tukevat suoliston toimintaa ja antavat hedelmälle supistavan vaikutuksen.

Tieteellisesti tutkitut terveyshyödyt

1. Vastustuskyky ja antioksidanttisuoja. Japaninruusukvittenin C-vitamiini ja polyfenolit tukevat immuunisolujen toimintaa ja auttavat neutraloimaan vapaita radikaaleja. Tämä voi vähentää hapetusstressin vaikutuksia ja tukea elimistöä infektioherkkinä kausina [1,2].

2. Tulehduksen ja allergisten reaktioiden tuki. Ruusukvittenin flavonoidit voivat hillitä histamiinin vapautumista ja tulehduksellisten sytokiinien tuotantoa. Eläin- ja solumalleissa hedelmäuutteet ovat vähentäneet allergisiin hengitystievasteisiin liittyviä merkkejä [3,4].

3. Ruoansulatuksen ja mikrobiomin tasapaino. Orgaaniset hapot ja pektiinit voivat tukea ruoansulatusnesteiden eritystä ja suoliston hyödyllistä bakteerikantaa. Joissakin tutkimuksissa ruusukvittenituotteiden käyttö on yhdistetty bifidobakteerien kasvuun ja suolen toiminnan paranemiseen [5].

4. Iho ja kollageeni. C-vitamiini on välttämätön kollageenin muodostumiselle, haavojen paranemiselle ja ihon suojamuurin normaalille toiminnalle. Lisäksi polyfenolit ja triterpeenit voivat auttaa suojaamaan ihosoluja UV-säteilyn aiheuttamalta hapetusstressiltä [1,6].

5. Maksan tuki. In vitro- ja eläintutkimukset viittaavat siihen, että ruusukvitteniuutteet voivat suojata maksasoluja kemialliselta kuormitukselta antioksidanttisten ja tulehdusta hillitsevien vaikutusten kautta [3,7].

6. Verensokerin ja aineenvaihdunnan tuki. Ruusukvittenin polyfenolit voivat estää alfa-glukosidaasientsyymiä ja siten vähentää aterianjälkeisiä glukoosipiikkejä. Tämä tekee kasvista kiinnostavan insuliiniresistenssin ja esidiabeteksen tutkimuksessa [8].

7. Kurkun ja hengitysteiden rauhoittaminen. Perinteisesti ruusukvitteniä on käytetty yskän ja kurkun ärsytyksen yhteydessä. Limamaiset yhdisteet ja polyfenolit voivat muodostaa suuta ja nielua hellivän vaikutuksen [4].

Käyttö

Koska japaninruusukvitteni on erittäin kirpeä, sitä käytetään parhaiten mehuna, soseena, siirappina tai muiden mehujen seassa. Kylmäpuristettu tai hellävaraisesti pastöroitu mehu säilyttää hyvin C-vitamiinia ja polyfenoleja. Maku pehmenee, kun sitä sekoitetaan omenaan, päärynään, hunajaan tai veteen. Myös fermentoidut juomat, hillot ja yrttivalmisteet ovat perinteisiä käyttötapoja.

Lähteet

Wojdyło, A., et al. (2013). Polyphenolic compounds and antioxidant activity of Japanese quince fruit. Food Chemistry, 141(1), 1–9.

Mroczek, A., et al. (2018). Phenolic profiles and antioxidant activity in leaves and fruits of quince. Phytochemistry Letters, 23, 134–140.

Zhang, J., et al. (2017). Triterpenoids from Japanese quince and their anti-inflammatory and hepatoprotective effects. Fitoterapia, 119, 67–74.

Lee, J. S., et al. (2011). Antiallergic effects of Chaenomeles sinensis and Chaenomeles japonica. Journal of Ethnopharmacology, 134(3), 876–880.

Koleska, M., et al. (2020). Fermented Japanese quince juice improves gut microbiota composition and bowel function. Nutrients, 12(11), 3374.

Chen, M., et al. (2019). Polyphenols from quince protect human dermal fibroblasts from UV-induced damage. Journal of Functional Foods, 58, 110–118.

Li, H., et al. (2015). Hepatoprotective effect of Chaenomeles japonica extracts in rats. Pharmaceutical Biology, 53(9), 1375–1381.

Nowak, R., et al. (2018). Chaenomeles japonica fruit polyphenols as inhibitors of digestive enzymes. Molecules, 23(12), 3156.