Kylmäpuristettu luomumehu vai tiivisteestä valmistettu mehu – Sage Green
This site has limited support for your browser. We recommend switching to Edge, Chrome, Safari, or Firefox.

Ilmainen toimitus yli 50 € tilauksille

Käytä alennuskoodia WELCOME10 ja saat 10 % alennusta ensimmäisestä tilauksestasi.

Ostoskori 0

Congratulations! Your order qualifies for free shipping Olet €70 päässä ilmaisesta toimituksesta.
No more products available for purchase

Products
Subtotal Free
Shipping, taxes, and discount codes are calculated at checkout

Kylmäpuristettu luomumehu vai tiivisteestä valmistettu mehu – terveellisempi valinta

100 % luomulaatuiset kylmäpuristetut funktionaaliset mehut hyvinvoinnille, immuniteetille, ruoansulatukselle, verenkierron ja sydämen tueksi

Kylmäpuristettu luomumehu vai tiivisteestä valmistettu mehu: miksi toinen on terveellisempi valinta

Kuvitelkaa tilanne: kaadatte aamulla lasiin syvän violettia aroniamehua. Maku on täyteläinen, hieman kirpeä ja monivivahteinen – aivan kuten marja itse. Väri on eloisa ja tuoksu luonnollinen. Kuvitelkaa sitten toinen lasillinen, tällä kertaa tiivisteestä valmistettua mehua. Maku on latteampi ja väri tasainen mutta jotenkin elottomampi.

Mistä ero johtuu? Se ei ole pelkkää kuvittelua. Ratkaisevaa on se, miten mehu on valmistettu.

Sekä kylmäpuristetun luomumehun että tiivisteestä valmistetun mehun etiketissä voi lukea ”100 % mehua”, mutta matka hedelmästä pulloon on täysin erilainen – ja niin on myös ravintoarvo, jonka mehusta saa.


Mitä ”kylmäpuristettu” oikeastaan tarkoittaa?

Kylmäpuristus on mehunvalmistusmenetelmä, jossa nopeiden terien ja lämmön sijaan käytetään hidasta, hellävaraista painetta. Hedelmät tai vihannekset puristetaan hydraulisesti, ja mehu irtoaa ilman, että lämpötila juuri nousee.

Hellävaraisen käsittelyn ansiosta lämmölle herkät ravintoaineet – kuten acerolan C-vitamiini, aronian antosyaanit ja tyrnin omega-7-rasvahapot – säilyvät selvästi paremmin kuin tavanomaisessa mehunvalmistuksessa tai tiivistämisessä [1][2].

Puristamisen jälkeen mehumme pastöroidaan kevyesti tai käsitellään nykyaikaisilla säilytysmenetelmillä, jotta ne pysyvät pullossa turvallisina ja tuoreina jopa vuoden – ilman keinotekoisia säilöntäaineita, ilman lisättyä sokeria ja ilman tiivisteen valmistukselle tyypillistä ravintoainehävikkiä.


Mitä on tiivisteestä valmistettu mehu?

Tiivisteestä valmistettu mehu kulkee aivan toisenlaisen reitin. Puristamisen jälkeen mehua kuumennetaan, jotta suurin osa vedestä haihtuu ja jäljelle jää paksu, siirappimainen tiiviste. Näin kuljetus ja varastointi tulevat halvemmiksi. Kuukausia – joskus vuosia – myöhemmin tiivisteeseen lisätään vesi takaisin, ja usein mukaan lisätään aromiseoksia maun palauttamiseksi.

Menetelmällä on merkittäviä haittoja:

  • Haihdutuksen lämpö tuhoaa osan C-vitamiinista ja muista antioksidanteista [3][4].

  • Luontaiset aromit ja herkät makuyhdisteet katoavat, joten tilalle tarvitaan keinotekoisia tai talteen otettuja aromeja.

  • Mehussa voi olla sekaisin tiivisteitä useista maista, joten se ei enää liity mihinkään tiettyyn satoon.


Ravintoaine-erot, joilla on merkitystä

Kylmäpuristettua luomumehua juodessa saa lähes sen ravintoainekoostumuksen, jonka luonto on tarkoittanut.

Vitamiinien säilyminen:
Kylmäpuristus yhdessä hellävaraisen säilytyskäsittelyn kanssa säilyttää selvästi enemmän C-vitamiinia kuin tiiviste, jonka valmistuksessa lämpö voi tuhota jopa puolet alkuperäisestä määrästä [4].

Polyfenolit ja antioksidantit:
Aronian, karpalon ja sinikuusaman kaltaisissa marjoissa on runsaasti antosyaaneja – voimakkaita antioksidantteja, jotka on yhdistetty sydämen ja aivojen terveyteen [5][6]. Ne ovat herkkiä lämmölle ja voivat hajota tiivistämisen aikana merkittävästi [7]. Kylmäpuristus säilyttää ne, joten elimistö saa niistä enemmän hyötyä.

Hyvät rasvat ja entsyymit:
Tyrnimehun kaltaisissa mehuissa kylmäpuristus pitää herkät omega-rasvahapot vakaina, kun taas tiivistäminen voi aiheuttaa hapettumista [8].


Maku, väri ja tuoksu: miksi kylmäpuristettu voittaa

Kylmäpuristetuissa mehuissa on luontaista värinvaihtelua, aito tuoksu ja maku, jossa tuntuu koko hedelmä tai vihannes eikä pelkkä makeus. Esimerkiksi kylmäpuristettu punajuurimehu maistuu maanläheiseltä ja hieman makealta, ja siinä on syvyyttä, jota tiivistemehusta ei löydy.

Tiivisteestä valmistetut mehut sen sijaan maistuvat usein liian tasalaatuisilta, koska prosessi latistaa luontaisen monivivahteisuuden.


Mehuetiketit: mikä on myyttiä ja mikä totta

Moni olettaa, että ”100 % mehua” tarkoittaa tuoretta ja käsittelemätöntä mehua. Todellisuudessa:

  • ”100 % mehua” voi olla valmistettu tiivisteestä.

  • ”Ei lisättyä sokeria” ei tarkoita, että ravintoaineet olisivat säilyneet.

  • Merkintä ”Ei tiivisteestä” on parempi merkki, mutta sekään ei aina takaa kylmäpuristusta – osa mehuista valmistetaan yhä lämpökäsittelyyn perustuvilla menetelmillä.


Miksi myös luomulla on väliä

Luomu tarkoittaa, että mehuun käytetyt hedelmät ja vihannekset on kasvatettu ilman synteettisiä torjunta-aineita, rikkakasvimyrkkyjä tai geenimuuntelua. Näin altistuu vähemmän haitallisille jäämille, ja lisäksi tutkimusten mukaan luomutuotteissa voi olla enemmän antioksidantteja kuin tavanomaisesti viljellyissä [9][10].


Kylmäpuristetut toiminnalliset mehut käytännössä

Katsotaan, millaisia terveyshyötyjä valikoimamme kylmäpuristetut mehut tarjoavat:

  • Aroniamehu: runsaasti antosyaaneja, tukee sydämen ja verisuonten terveyttä sekä vastustuskykyä [5].

  • Tyrnimehu: runsaasti omega-7:ää ja E-vitamiinia, tukee ihoa ja limakalvoja [8].

  • Aloe vera -mehu: sisältää polysakkarideja ruoansulatuksen ja vastustuskyvyn tueksi [1].

  • Acerolamehu: poikkeuksellisen paljon C-vitamiinia, erinomainen iholle ja immuunijärjestelmän toiminnalle [2].

  • Karpalomehu: sisältää proantosyanidiineja, jotka auttavat ehkäisemään virtsatieinfektioita [11].

  • Punajuurimehu: runsaasti nitraatteja, jotka tukevat verenkiertoa ja kestävyyttä [12].

Kun nämä mehut kylmäpuristetaan ja pullotetaan oikein, ne tuovat bioaktiiviset yhdisteet lasiin lähes sellaisina kuin luonto on ne tarkoittanut – ilman tiivistämisen aiheuttamaa hävikkiä.


Mehunvalmistuksen lyhyt historia

Ennen 1900-luvun puoliväliä mehu oli sesonkiylellisyyttä, jota nautittiin tuoreena tai säilöttiin siideriksi, viiniksi tai siirapiksi. Mehun tiivistäminen alkoi 1940-luvulla sota-ajan keksintönä, jonka avulla appelsiinimehua oli helpompi toimittaa sotilaille [13].

Se mullisti mehun saatavuuden mutta merkitsi samalla siirtymää sesongin tuoreudesta teolliseen tasalaatuisuuteen. Kylmäpuristus on monella tapaa paluu alkuperäiseen ajatukseen – mehuun, joka maistuu ja ravitsee kuin hedelmä, josta se on puristettu.


Helppoutta ilman kompromisseja

Usein oletetaan, että ravinteikas mehu pitää juoda heti puristamisen jälkeen. Nykyaikaisen kylmäpuristuksen ja luomutuotantoon sopivien säilytysmenetelmien ansiosta on kuitenkin mahdollista saada ravinteikasta, aitoa mehua, joka säilyy pullossa kuukausia – se on sekä kätevää että terveellistä.


Yhteenveto

Kylmäpuristettu luomumehu tarjoaa makua, ravintoarvoa ja aitoutta, joihin tiivisteestä valmistettu mehu ei yksinkertaisesti yllä. Vaikka molemmat voivat olla lähtöisin samasta hedelmästä, ero syntyy siitä, miten hedelmää käsitellään – ja siitä, mitä mehussa on jäljellä juontihetkellä.

Kylmäpuristetun luomumehun valitsemalla saa:

  • Paremmin säilyneet ravintoaineet.

  • Enemmän antioksidantteja ja bioaktiivisia yhdisteitä.

  • Aidon, luonnollisen maun ja tuoksun.

  • Mehun ilman keinotekoisia lisäaineita.

  • Varmuuden luomun puhtaudesta.


Lähteet

  1. Hamman, J.H. (2008). Composition and applications of Aloe vera leaf gel. Molecules, 13(8), 1599–1616.

  2. Assis, S.A., et al. (2008). Determination of bioactive compounds, antioxidant activity and chemical composition of acerola. International Journal of Food Sciences and Nutrition, 59(6), 405–415.

  3. Rickman, J.C., et al. (2007). Nutritional comparison of fresh, frozen and canned fruits and vegetables. Journal of the Science of Food and Agriculture, 87(6), 930–944.

  4. Lee, H.S., & Coates, G.A. (1999). Vitamin C in frozen, fresh squeezed, unpasteurized, polyethylene-bottled orange juice: a storage study. Food Chemistry, 65(2), 165–168.

  5. Kokotkiewicz, A., et al. (2010). Aronia plants: a review of traditional use, biological activities, and perspectives for modern medicine. Journal of Medicinal Food, 13(2), 255–269.

  6. McDougall, G.J., et al. (2008). Polyphenol–polyphenol interactions limit the antioxidant capacity of berry extracts. Journal of Agricultural and Food Chemistry, 56(17), 8324–8330.

  7. Patras, A., et al. (2010). Effect of thermal processing on anthocyanin stability in foods. Food Research International, 43(4), 1071–1083.

  8. Yang, B., et al. (2016). Health effects of sea buckthorn (Hippophae rhamnoides L.): a review. Critical Reviews in Food Science and Nutrition, 56(4), 603–622.

  9. Barański, M., et al. (2014). Higher antioxidant and lower cadmium concentrations and lower incidence of pesticide residues in organically grown crops. British Journal of Nutrition, 112(5), 794–811.

  10. Reganold, J.P., & Wachter, J.M. (2016). Organic agriculture in the twenty-first century. Nature Plants, 2(2), 15221.

  11. Howell, A.B., et al. (2010). Bioactive proanthocyanidins in cranberries and their role in prevention of urinary tract infections. Phytochemistry, 71(4), 450–465.

  12. Bailey, S.J., et al. (2009). Dietary nitrate supplementation enhances muscle contractile efficiency during knee-extensor exercise in humans. Journal of Applied Physiology, 107(4), 1144–1155.

  13. Parish, M.E. (1998). Orange juice pasteurization and safety. Food Quality and Safety, 1(4), 273–286.

Leave a comment

Please note, comments must be approved before they are published